Työnantajamielikuva

Tilitoimisto – Onko työnantajamielikuva kunnossa?

Tunnen paljon toimialan yrityksiä, ja voisin väittää, että useimmissa tapauksissa näin ei ole. Mutta pitäisi olla! Sillä tilitoimistoala on tällä hetkellä hyvässä nosteessa, ja sinne tarvitaan lisää ammattitaitoisia osaajia. Mistä nämä osaajat saadaan, ja ennen kaikkea, millä perusteella ja minkä toimiston nämä osaajat valitsevat?

 

Mitä on työnantajamielikuva?

Työnantajamielikuva kertoo, miten yrityksen missiota ja visiota toteutetaan käytännössä päivittäin. Se antaa kuvan, mikä on yrityksen arvomaailma, miten työntekijät viihtyvät yrityksessä, miten heistä pidetään huolta ja millainen kulttuuri organisaatiossa on. Siis se on aika monen tekijän summa! Työnantajamielikuva on aina subjektiivinen näkemys, mutta siihen voi kyllä vaikuttaa merkittävästi tekemällä pitkäjänteisesti töitä mielikuvan luomisen eteen, ja viestimällä oikeita asioita niissä kanavissa, jossa organisaation kannalta tärkeimmät kohderyhmät, eli tässä tapauksessa työntekijät ja työnhakijat ovat.

Erityisen merkittävässä roolissa työnantajamielikuva näyttäytyy silloin, kun organisaatioon ollaan rekrytoimassa uutta työntekijää tai työntekijöitä. Toki sillä on merkitystä myös nykyisten työntekijöiden pysyvyyteen, kun viestinnän avulla vahvistetaan niitä tunteita, jotka vaikuttavat työssä viihtyvyyteen ja yhteisöllisyyden kokemiseen.

 

Miksi oikea työnantajamielikuva on tärkeää?

Tällä hetkellä osaavista kirjanpitäjistä on pula. Voisi sanoa, että työpaikan valinnan suhteen on kirjanpitäjien markkinat. Mutta millä perusteella uusi työnantaja valitaan, tai toisaalta, millä perusteella vanhassa pysytään houkutuksista huolimatta?

Palkka ei ole tutkimusten ja myös oman kokemukseni se tärkein syy, vaikka sillä on luonnollisesti suuri merkitys. Ja kun markkinatilanne on nykyisen kaltainen, palkkatasolla on tapana nousta läpi ammattikunnan.

Tänä päivänä työsuhteelta haetaan yhteisöllisyyttä ja merkityksellisyyttä. Oman kokemukseni mukaan varsinkin nuoremmille ammattikunnan edustajille yhteisöllisyys on merkittävä arvo, kun kuitenkin tarvitaan ammatillista apua ja neuvoa haastavissa tilanteissa (ja kaikki tilitoimistoissa työskennelleet tai työskentelevät tietävät, että näitä tilanteita tulee paljon). Ja vaikka hybridityö on nykyisin tavallista, ja kaikki ovat tottuneet siihen, on silti paljon myös niitä työntekijöitä, jotka kaipaavat yhdessä tekemissä ja samoissa tiloissa olemista. Yhteisöllisyys ei toki ole pelkästään sitä arkista työntekoa, vaan myös kaikkea sitä muuta yhdessä tekemistä, mitä työnantaja voi ja haluaa työntekijöilleen järjestää, mahdollisesti myös työajan ulkopuolella.

Merkityksellisyys tulee usein asiakkailta saaduista palautteista. On muuten vähän haastavaa löytää erityistä merkitystä lakisääteisten asioiden hoitamisesta asiakkaiden puolesta. Jotta asiakkailla on mahdollisuus ja hyvä syy antaa positiivista palautetta, on paitsi palvelutuotannon prosessit kuin myös asiakkuuksien johtamisen prosessit oltava kunnossa. Kokemukseni mukaan useimmissa tapauksissa palvelutuotannon prosessit ovat kunnossa, mutta asiakkuuksien johtamisen suhteen alalla ollaan vasta alkutaipaleella. Asiakkuuksien johtaminen on muutakin kuin raporttien lähettämistä ja asiakkaan kysymyksiin vastaamista sähköpostitse…. Kirjanpitäjän työ on monesti yksinäistä, ja jos asiakaskontaktit hoidetaan vain sähköpostien välityksellä, voi välillä tulla vähän irrallinen olotila.

Mentiinkö nyt liian kauaksi työnantajamielikuvasta? Ei menty. Sillä yllä mainitut asiat, yhteisöllisyys ja merkityksellisyys, nousevat jatkuvasti esille, kun kysellään tai keskustellaan hyvästä tai arvostetusta työpaikasta tai työnantajasta. Tai kun kysytään, millä perusteella kirjanpitäjä valitsi uuden työnantajansa (tässä tapauksessa tilitoimiston).

Kun tutustuin tätä kirjoittaessani kymmenien tilitoimistojen kotisivuihin ja sosiaalisen median julkaisuihin, törmäsin siellä todella harvoin sisältöihin, joiden avulla positiivista työnantajamielikuvaa rakennettaisiin proaktiivisesti. Ja jos joku vielä ajattelee. että ”kyllä se tieto leviää suusta suuhun”, niin ei. Joitakin yksittäisiä tapauksia (suositukset) löytyy aina, mutta suurin osa potentiaalisista uusista työntekijöistä on sellaisia, jotka eivät vielä ole suoran kontaktin päässä, vaan etsivät tietoa hyvistä työnantajista yleensä googlaamalla ja tutustumalla organisaatioihin sen tiedon perusteella, mitä niistä on julkisesti saatavilla.

 

Mitä voisin tehdä nopeasti työnantajamielikuvamme parantamiseksi?

Työnantajamielikuvan (employer branding) rakentaminen on pitkäjänteinen prosessi, joka parhaimmillaan auttaa löytämään (ja pitämään) oikeanlaiset työntekijät sopivimpaan tilitoimistoon. Jokainen meistä tietää, miten kallista ja turhauttavaa väärät rekrytoinnit ovat, ja jotka pahimmillaan maksavat tuhansia euroja, vievät kuukausia aikaa ja sinä aikana ylikuormittavat muut tilitoimiston työntekijät. Antamalla oikean ja rehellisen kuvan oman organisaation ihmisistä, kulttuurista ja arvoista voi merkittävästi parantaa rekrytointien onnistumista, ja saada juuri oikeanlaisia, pysyviä työntekijöitä oikeisiin työtehtäviin.

 

Jos ette ole vielä aloittaneet, tässä muutama vihje, miten päästä alkuun.

  1. Luo kuva nykytilanteesta: millainen työnantajamielikuva meillä on tällä hetkellä. Haastattele nykyisiä työntekijöitä, ja myös niitä, jotka ovat lähteneet tai työtarjouksesta huolimatta jättäneet tulematta. Voi olla hyvä myös kysellä näkemystä muilta sidosryhmiltä, esimerkiksi vaikka avainasiakkailta.
  2. Aseta tavoite ja kirjoita auki, millaisen työnantajamielikuvan haluat rakentaa. Ole tässä vaiheessa rehellinen itsellesi, sillä et voi antaa sellaista mielikuvaa, joka ei käytännössä kohtaa työpaikallanne. Ja totta kai tuot esille niitä positiivisia asioita ja tunteita, jotka juuri teidän tilitoimistossanne ovat arkea.
  3. Määrittele se kohderyhmä, kenelle erityisesti haluat tämän työnantajamielikuvan jakaa. Määrittele myös ne kanavat, joista tämä kohderyhmä todennäköisemmin löytyy. Kysele myös, mitä asioita ja arvoja tämä määrittelemäsi kohderyhmä arvostaa tai millaisessa tilitoimistossa he haluaisiva työskennellä.
  4. Aloita aktiviteettien tekeminen ja kommunikointi tämän määrittelemäsi kohderyhmän kanssa. Mieti kohderyhmääsi koskettavia viestisisältöjä ja medioita, hyödynnä niin videoita kuin kirjoitettua julkaisuja. Muista, että tämäkin on jatkuvaa ja pitkäjänteistä työtä, kerralla tästäkään ei tule valmista, eikä mikään mielikuva muutu yhden aktiviteetin perusteella.
  5. Kannusta ja aktivoi kollegasi ja koko tilitoimiston muu henkilöstö kertomaan ja jakamaan omia kokemuksiaan sosiaalisen median kanavissa.
  6. Lopuksi varmista, että se, mitä kerrot, toteutuu myös oikeasti. Pahinta, mitä voit tehdä, on luoda vääränlainen työnantajamielikuva, koska se luo epäuskoa nykyisissä työntekijöissä, ja ennen kaikkea uudet rekrytoinnit pettyvät ja pahimmillaan lähtevät nopeasti pois.

 

Taktista vai strategista?

Kaikki varmaan jo arvaa, että tarvitaan molempia. Mutta on helpompi lähteä liikkeelle taktisista työantajamarkkinointi toimenpiteistä, koska niiden vaikuttavuusaika on selkeästi lyhyempi. Näillä taktisilla toimenpiteillä tavoitellaan siis työnantajamielikuvan vahvistamista ja tietoisuuden levittämistä.

Strategisen tason toimenpiteillä voidaan saada aikaan suurempia muutoksia, esimerkiksi koko työnantajamielikuvan tai työnantajalupauksen muuttamista. Tämä vaatii jatkuvaa brändimarkkinointia sekä tunnettuuden kasvattamista ja niiden vaikuttavuusaika on huomattavasti pidempi.

Tilitoimiston edustaja, jos rekrytointi on tuntunut haastavalta, kannattaa tämän asian pysähtyä hetkeksi. Voisiko tämä olla syy siihen, miksi uusien kirjanpitäjien tai palkanlaskijoiden saaminen on ollut vaikeaa?

Jos tämä asia tuntuu uudelta, niin rohkeasti vain tekemään. Jos tuntuu siltä, että ei ole resursseja, aikaa tai osaamista, niin me autamme alkuun mielellämme… ole rohkeasti yhteydessä!

 

Veli-Matti Heiskanen, Hpj Metka Media Oy

Jaa artikkeli